Kuntosalilla

Lueskelin tänään Rosa Meriläisen kolumnia Aamulehdestä. Rosa oli painokkaasti sitä mieltä, että naiset olisivat onnellisempia, kun keskittyisivät muihin asioihin kuin oman ulkonäkönsä viilaamiseen muita miellyttääkseen. Epäilemättä totta - jos ulkonäkö on se syy käydä salilla tai syödä kasviksia eikä suklaata. Kyllähän tuolla kuntosalilla näkee niitä salikissoja, jotka saapuvat paikalle viimeisen päälle fitness-vermeissä ja meikit, irtoripset ja hiustenpidennykset samalla mallilla kuin yökerhoon lähtiessä. Sitä en tiedä, mikä heidän motivaationsa treenaamiseen on. Vihaavatko he ruumistaan ja kurittavat sitä ollakseen hyväksyttävämpiä muiden silmissä, kuten Rosa kirjoittaa?  

Viime viikolla luin kuntosalini nettisivuilta 65-vuotiaasta naisesta, johon olen törmännytkin joskus circuitissa. Hän korosti jutussa liikunnan iloa ja hyvän kunnon tuomia hyötyjä, puhumattakaan salin kivasta ilmapiiristä ja mukavista jumppakavereista. Onko niin, että nuoret naiset suorittavat salilla verenmaku suussa ollakseen kauniimpia, kiinteämpiä, hoikempia, hyväksytympiä? Ja vähän kokeneemmat salisisaret liikkuvat voidakseen paremmin? Mitä katse peilistä hakee? Miltä minä näytän ähkiessäni punttien kanssa vai sitä onko suoritustekniikka kunnossa? 

Olen aloittanut kuntosaliharrastuksen ensimmäisen kerran rapiat 20 vuotta sitten. Nuori kun olin, tulokset näkyivät nopeasti eikä tarvinnut murehtia rasitusvammoista tai miettiä, mitä kroppa kestää. Koukuttavaa salilla käyminen oli silloin, ja sitä se on nytkin. Palasin alkuvuodesta vanhan harrastuksen pariin, ja pienten käynnistysvaikeuksien jälkeen löysin sopivan tavan tehdä kuntosalitreeniä. Pyrin siihen, että käyn salilla kahdesti viikossa. Toinen treeni on ylävartalopainotteinen ja toinen puolestaan keskittyy alavartaloon. Lisäksi vielä dynaamiset lämmittelyt ja fiiliksen mukaan vatsaa, selkää tai polvitreeniä. Salitreeni vie aikaa noin tunnin verran, siinä saa jo mukavasti töitä tehneen olon, kun vaan painoja on käytössä riittävästi. 

Miksi minä sitten valitsin juuri kuntosalin? 

1) Haluan kroppaani voimaa. Haluan jaksaa paremmin, on sitten kyse suksiboksin nostamisesta auton katolle, maalien siirtelystä futiskentällä, lapiohommista puutarhassa tai laskettelusta sohjoisessa kevättalven auringon lämmittämässä rinteessä. 

2) Parempi lihaskunto, pienempi rasitus nivelille. Ongelmakohtiani ovat olkapäät, alaselkä ja polvet. Välillä ne oikuttelevat kaikki yhtä aikaa, joskus ei mikään paikka ole kipeä. Useimmiten joku edellämainituista vihoittelee. Kaikkiin näihin vaivoihin auttaa parempi lihaskunto. 

3) Lihaksista on hyötyä painonhallinnassa. Lihasmassa tehostaa aineenvaihduntaa. Keski-iän koittaessa lihasmassa alkaa luonnostaan pienentyä ja siten myös aineenvaihdunta hidastuu. Lienee useimmille tuttu ilmiö, että iän myötä kiloja kertyy helpommin kuin nuorempana. 

Huom. Yksikään perusteluista ei ollut se, että lihas näyttää peilissä ja vaatteissa paremmalta kuin läski, vaikka se onkin tosiasia. Tässä kirjoitellessa tuli samalla hörpittyä smoothie, jossa oli mustikkaa, banaania, kauramaitoa ym. sekä riisiproteiinia. Lihakset tarvitsevat rakennusaineekseen proteiinia, mutta se onkin sitten ihan oma tarinansa. 

Ps. Ilmainen vinkki: Saleilla on nyt tilaa paljon enemmän kuin tammikuussa. Aloita siis salitreeni nyt, ja ota aloitukseen tarvittaessa avuksi ammattilainen. Siten saat treenistä heti enemmän irti. 

Vihaan steppilautoja ryhmäliikunnassa, mutta painoharjoitteluun ne ovat ihan hyvä apuväline.
Teen syväkyykyt kahvakuulan kanssa steppilautojen päällä seisten. 

Kuntosalin etuna kotitreeniin verrattuna on hyvä valinnanvara välineistössä. Kun seitsemän kilon painot
alkavat olla kevyttä kauraa penkkipunnerruksessa, siirrytään painavampiin puntteihin.
Vanha kuva, nyt on käytössä 8 kg painot ja kohta voisi kokeilla 9 kg. Minähän sanoin, että tämä koukuttaa. 

Vipunostot sivulle ovat inhokkini ja olkapäätkään eivät niistä niin välitä, joten pienillä painoilla
ensin tekniikka kuntoon. Vitoset ovat käytössä pystypunnerruksissa. 

Painopakassa on vielä joustonvaraa ylöspäin aika reippaasti... 

Lihasten ja nivelien liikkuvuudesta pitää huolehtia. Lonkat auki ja sisäreisille venytystä. 

Keski-ikäisen elämäntaparemppa jatkuu - Aamiainen uusiksi (taas)

Puoli vuotta on pitkä ja lyhyt aika. Jotenkin tässä elämäntaparemppailussa on niin helppo sortua siihen perinteiseen laihdutusajatteluun ja pettyä itseensä, että enkö minä tämän enempää ole saanut aikaiseksi. Mutta sitten kun aloin pohtia aikaa taaksepäin viime syksyyn, niin kyllähän tässä on paljon tapahtunut, vaikka se ei kiloissa näykään. Pääasia onkin, että se tuntuu kropassa ja pääkopassa. Pienin askelin eteneminen on sopinut minulle todella hyvin ja elämäntaparemontoinnista ei ole tullut stressinaihe. 

Muutoskohde nro 3 on liikunta, erityisesti kuntosaliharjoittelu tärkeänä osana viikon liikuntasaldoa. Siihen palaan myöhemmin tarkemmin, mutta sanonpa vain, että tuntuu hyvältä, kun on lihakset töitä tehneen tuntuiset. Muutoskohde nro 2 oli jo tavallaan ruoka, monta hyvää tapaa omaksuin alkuvuoden aikana detoxin myötä. Ravinto on kuitenkin se pahin kompastuskivi minulle ja samaan aikaan tärkein avain painonpudotukseen. Niinpä neljäs remonttikohde on jälleen ruoka. Tällä kertaa lähdin hakemaan apuja asiaan ravintovalmentajalta. Pihdeillä mittailtiin rasvoja eri puolilta kehoa ja tuloksia sain niin millimetreinä (tai ehkä ennemmin senttimetreinä, kyse kun on niistä pihtien väliin jäävistä rasvapoimuista), prosentteina (rasvaprosentti) kuin kiloinakin (rasvaton massa). Onhan se aika brutaalia, kun vuosien väärät ruokailutottumukset tuijottavat paperilta armottomalla katseellaan. 

Luvuista voisi masentuakin, mutta mieluummin kuitenkin turvaudun toimintaan. Luvut viittaavat siihen, että insuliinin kanssa voi olla haasteita joko nyt tai viimeistään tulevaisuudessa, ellei jotain muutosta elämäntavoissa tapahdu. Niinpä aamiaisrutiini laitettiin taas uusiksi. Olin nimittäin juuri alkuvuodesta siirtynyt yhdestä pienestä voileivästä kunnon lautaselliseen puuroa tai vaihtoehtoisesti munakkaaseen. Nyt lähtivät hiilihydraatit aamiaislautaselta, tavoitteena pitää verensokeri tasaisempana koko päivän ajan ja siten vähentää helmasyntiäni, iltanapostelua. Ei leipää, ei puuroa - mitä minä sitten oikein syön aamulla? En tiedä kumpi tökkii enemmän, pää vai vatsa, mutta jotenkin ajatus jauhelihasta tai broilerista aamiaisella tuntuu todella vieraalta.

Mitä sitten olen syönyt aamuisin? Tässä muutama esimerkki: 

• Savulohisalaattia
• Pinaatti-lehtikaalimunakasta, höyrytettyä parsaa, tomaattia ja korianteria
• Salsalla höystettyä munakokkelia ja edelliseltä illalta jäänyttä entrecotea, lisäksi avokadoa, lehtikaalia ja tomaattia
• Valkuaismunakasta, pekonia, herkkusieniä, parsaa ja aasialaista coleslaw'ta
• Broileri-kasviswokkia

Aamun ateriaani kuuluu reilusti proteiinia ja vielä reilummin kasviksia. Meneillään oleva parsakausi näkyy kyllä lautasella, aika monta kertaa aamun vihreän virkaa on toimittanut ihana vihreä parsa. Kananmunat eri muodoissaan ovat helppo ratkaisu, mutta vatsani ei arvosta päivittäistä kananmunien syömistä. Hyviä vaihtoehtoja on siis kuumeisesti hakusessa. Coachini Tytti kehotti syömään aamuisin kuin kuningatar. Eikö kuulosta aika paljon kivemmalta kuin kitudieetti? 

Muutoksen olen jo huomannut, sillä tuhdimpi aamuateria pitää nälkää pitkään ja siten houkutus välinaposteluihin on kadonnut ilman sen suurempaa itsekuria. Iltaan asti vaikutus ei ihan vielä tunnu kantavan, eli urakka on kesken. Mutta jälleen, maltti on valttia ja askel kerrallaan laitetaan asioita kuntoon. 

Oletko sinä noudattanut vähähiilihydraattista ruokavaliota? Mitä sinun aamiaiseesi kuuluu? 

Detox ohi - Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Kuukauden mittainen detox-kurssi on nyt taaksejäänyttä elämää. Nyt on hyvä hetki katsoa taaksepäin, miten kuukausi sujui ja mitä jäi käteen. Pitkä lista vältettäviä ruoka-aineita pakotti pohtimaan omia ruokailutottumuksia perusteellisesti ja samalla myös hakemaan uusia vaihtoehtoja päivän aterioille. En olekaan aikoihin kokeillut niin paljon uusia reseptejä kuin tammikuussa, ja joitakin uusia raaka-aineita on kotiutunut keittiööni. Paino putosi ensimmäisten kahden viikon aikana 3 kg, sen jälkeen detoxaaminen alkoi maistua heinältä ja ruokavalio lipsui lähemmäs normaalia. Toki tuossa pudotuksessa suurin osa on nestettä, mutta joka tapauksessa olo on parempi kuin joulun aikaan. Kilot eivät myöskään ole tulleet takaisin, vaikka syömiset ovat lipsuneet välillä oikein pahastikin. 

Tässä detox-ruokavalion runko ja muutama havainto, miten sitä tuli noudatettua ja mistä voisi tulla pysyvämminkin tapa: 

1. Aamulla ensimmäiseksi: Lasillinen vettä, johon on sekoitettu puolikkaan sitruunan mehu. 

• Olen juonut sitruunavettä melkein joka aamu. Lisään joukkoon vielä mustaherukan makuista MSM-jauhetta. Sitruunavesi on jokseenkin virkistävä tapa aloittaa aamu, kun makunystyrät räjähtävät kirpeydestä hereille. Sitruunavettä tulee siemailtua samalla, kun keittelen puuroa tai teen munakasta. Tätä jatkan. 

2. Aamiainen: Puuro tai munakas, tee. 

• En ole koskaan elämässäni syönyt niin paljon kaurapuuroa kuin tänä vuonna. Koko kuurin kenties paras oivallus oli kaurapuuron keittäminen kaurajuomaan. Ei enää raudanmakuista kaurapuuroa! Kokeilin myös raejuuston lisäämistä puuron sekaan (se siitä maitotuotteiden välttelystä), ja hämmästyttävää kyllä se toimii. Lisäksi vielä marjoja ja pähkinöitä tai siemeniä ja herkullinen ja täyttävä aamupala on valmis. Mikä tärkeintä, nälkä pysyy loitolla pitkälle aamupäivään. Tällä jatketaan ehdottomasti. 
• Monena aamuna tein munakkaan tai paistoin kananmunia. Erilaisista kokeiluista huomasin, että minulle ei sovi kananmunan ja lihan yhdistelmä samalla aterialla. Siitä tulee todella tukkoinen olo. Sen sijaan iso kasa kevyesti freesattuja kasviksia sopii mainiosti munakkaan seuraksi, esim. pinaatti, lehtikaali ja paprika. Kananmunat ovat silloin tällöin kivaa vaihtelua, mutta sen verran kuuntelen omaa olotilaani, että päivittäinen munakkaan syönti tai kolme keitettyä kananmunaa aamutuimaan ei ole minun juttuni.  

3. Välipala aamu- ja iltapäivällä: Hedelmä, kasviksia tai smoothie

• Kasvikset eivät oikein löytäneet tietään lautaselleni välipala-aikaan. Kokeilin vihersmoothieta pariin otteeseen, meistä ei tullut kavereita. Ostin jopa vihersmoothiejauhetta. Tähän liittyy episodi, jossa lempparilasi täynnä pahanhajuista vihermössöä putoaa kivilattialle ja nälkäinen ja pahantuulinen detoxaaja siivoaa sitä vihreää, lasinsirpaleista sotkua lattian lisäksi myös kaapinovista ja seinästä. Ei jatkoon. 
• Sesonkiin sopivasti appelsiineja on tullut syötyä runsaasti, ja käsi kävi ahkerasti pähkinäpussissa. Cashew-pähkinöitä en näköjään voi ostaa kaappiin, koska voisin napsia niitä ihan jatkuvasti. Pähkinät ovat kyllä terveellisiä, mutta rasvaa niissä on sen verran reippaasti, että nautittu määrä kannattaa ainakin painonpudottajan pitää maltillisena. 
• Välipalarytmin varmistamiseksi aloin tehdä aamulla kannullisen smoothieta, josta riitti välipalajuomaa sekä aamu- että iltapäiväksi. Hedelmien ja marjojen käyttöni on lisääntynyt todella reilusti ja samalla välinapostelusta on karsiutunut pois turha höttö. Smoothiella jatketaan ja laajennetaan kokeiluja. Ehkä sinne sekaan voisi laittaa joskus jopa pinaattia. 
• Chian siemenet ja raakakaakao jäävät pysyvämminkin ruokavalioon, sillä hyville välipalavaihtoehdoille on aina tarvetta. 

4. Lounas & päivällinen: Salaatti/höyrytetyt kasvikset + kanaa/kalaa tai kasvissosekeittoja

• Päivän pääaterioista olen ottanut ehkä vähiten paineita. Perusrunko ei ole ollut ihan mahdottoman huonossa kunnossa, joten ruokavalion detox-kelpoistaminen sujui melko pienillä viilauksilla. 
• Salaatit eivät ole talviaikaan juuri houkutelleet, varsinkaan kipakoimpien pakkasten aikaan. Sosekeittoja pitäisi ehdottomasti tehdä useammin, mutta kasviskeitoissa on toki muitakin vaihtoehtoja. Linsseista ja pavuista syntyy mahtavia, mausteisia keittoja, niitä tulen kokkailemaan jatkossakin. 
• Maitotuotteet olivat detoxin aikana pannassa, joten korvasin ruokakerman aika pitkälti kaurajuomalla tai kaurakermalla. 
• Punaisen lihan välttely osoittautui yllättävän hankalaksi, enkä ensimmäisen kahden viikon jälkeen kyllä sitä enää vältellytkään. Meillä syödään jatkossakin poroa, possua ja paistijauhelihaa, mutta kasvisten käyttöön aterian lisukkeena kiinnitän jatkossa enemmän huomiota. Ja hei, annoin tofulle mahdollisuuden, mutta tofu ei halunnut sitä mahdollisuutta käyttää ainakaan vielä. Ehkä se oli vain vääränlaista tofua. 

5. Iltapala: AB-luonnonjogurtti, marjoja

• Tässä on nyt sitten se minun kompastuskiveni ja seuraava ruokahaasteeni. Kolme asiaa, jotka altistavat minut huonoille ruokavalinnoille: Väsymys, jano ja ketutus. Päivärytmini on aamuvireinen, joten illalla haluaisin lähinnä rauhoittua ja mennä ajoissa nukkumaan, mutta sehän ei lapsiperheessä ole aina ihan niin yksinkertaista. Siispä illalla tulee tankattua ihan liikaa ja juuri kaikkea, mitä ei pitäisi. 
• Juon päivän aikana liian vähän ja se kostautuu illalla. Detoxin aikana piti juoda 3 litraa nestettä päivässä, en usko päässeeni siihen yhtenäkään päivänä. Detox-teetä meni mukikaupalla, eikä kahvia ole ollut ikävä. Yhden kupillisen join miehen synttärikakun kera, mutta pahalta maistui. Veden juonnissa on vielä jatkohaastetta aika lailla.  

Detox-kuukausi opetti minulle paljon. Monen ison asian muuttaminen yhtä aikaa ei ole helppoa, se piti kantapään kautta kokeilla. Olen silti tyytyväinen jokaisesta hyvästä valinnasta, vaikka ns. täydellinen suoritus jäikin kauas. Kasvispainotteinen ruokavalio sopii elimistölleni hyvin. Sokeri, valkoinen vehnä ja hiiva ovat ne pahikset, jotka saavat oloni turvonneeksi ja hankalaksi. Pelkästään niiden karsiminen pois ruokavaliosta tekee minun olotilalleni hyvää. Eron huomaa, kun on pari viikkoa ollut syömättä pullan pullaa ja sitten tempaisee laskiaispullan. Kokemus oli siis hyödyllinen ja auttaa minua eteenpäin ruokahaasteideni ratkomisessa. Suosittelen kokeilemaan ruokavalion puhdistamista, voit oppia itsestäsi jotain uutta! 

Ihanaa viikonloppua! 

Keveitä eväitä | Detox dieetin kolme ensimmäistä päivää

Detox-elämää on nyt eletty kolme päivää. Tässä pientä yhteenvetoa viime päivien syömisistä ja tuntemuksista. 

1. päivä

Aamulla

vesi + puolikkaan sitruunan mehu

kahden munan munakas, lisänä pannulla fenkolia ja suippopaprikaa

piparminttuteetä

Välipalaksi appelsiini

Lounas

Höyrytettyä parsakaalia, uunilohta, avokadokastiketta

Välipala: Smoothie (cashewmaito, banaani, raakakaakaojauhe, ananas, hunaja)

Illalla: 

Jokunen kourallinen cashew-pähkinöitä, puolikas ananas, 2 dl maustamatonta AB-jogurttia

Bedtime - teetä

Päivärytmi oli jotenkin sekaisin, joten päivällinen jäi väliin. Veden juomiseen en tullut kiinnittäneeksi huomiota, sitä meni selvästi liian vähän. Orastava päänsärky voi siis johtua nestehukasta tai liian pitkiksi venyneistä ateriaväleistä. 

Unitee rauhoittaa mukavasti illalla. 

2. päivä

Aamulla 

vesi + puolikkaan sitruunan mehu

kahden munan munakas, ripaus tryffelisuolaa, höyrytettyä parsakaalia

vihreä tee

Välipala

appelsiini, kirsikkatomaatteja

Lounas

Maa-artisokkakeittoa, rucolaa ja cashewpähkinöitä

Päivällinen

Curryllä maustettua broilerinfileetä, uunijuureksia, kermaviilikastiketta

Iltapala

Perunarieska, oivariini, kirsikkatomaatteja

Bedtime - teetä

Tuntuu olevan hankalaa saada päivään soviteltua kuusi ateriaa. Tällä kertaa jäi iltapäivän välipala väliin. Leipä ei varsinaisesti kuulu detox-ruokavalioon, mutta hiivaton ja vehnätön rieska on juuri ja juuri sallitun rajoissa. Oivariini onkin sitten jo nounou-listan puolella. Leivän päälle pitää kehitellä joku levite. Maa-artisokka sai vatsan möyrimään. Kun googlailin sen ravintoarvoja, löysin amerikkalaisen "lempinimen" fartichoke... Todellakin. Vesipullo oli näkyvillä koko ajan, mutta määrä jäi silti liian pieneksi. Kolme litraa nestettä päivässä on näköjään aika paljon. Vaikka ei ihan kaikkien sääntöjen mukaan tämä detox nyt mene, niin olo on virkeä ja energinen.

Maa-artisokka, ah niin herkullinen, mutta vatsalle hieman hankala. 

3. päivä

Aamulla

vesi + puolikkaan sitruunan mehu (meinasin unohtaa)

perunarieska, puolikas avokado, kirsikkatomaatteja

vihreä tee

Välipala

Vihersmoothie

Lounas

Maa-artisokkakeitto

Välipala

Vihersmoothie

Päivällinen

Uunijuureksia, curryllä maustettua broilerinfileetä, kermaviilikastiketta

Iltapala

AB-jogurttia, puolukkaa, makeutukseen hiukan agavesiirappia

Joulupöhö alkaa poistua, vaaka näyttää 1,5 kg vähemmän kuin maanantaina. Nälkää ei silti ole tarvinnut nähdä, ruoka on hyvää ja täyttävää. (Paitsi se maa-artisokka, joka on kyllä hyvää, mutta vatsa ei tykkää.) Päätä yrittää särkeä. Olisiko tämä nyt sitä kuona-aineiden liikkeelle lähtöä? Vedenjuonti tökkii. Pitänee juoda aamulla isompi lasillinen sitruunajuomaa, tulee juomakiintiö helpommin täyteen. Vihreä tee on seurannassa, voi olla, että se ei minulle sovi. Oireet ison kupillisen jälkeen olivat kuin kahvinjuonnin jälkeen. Onneksi kofeiinittomia vaihtoehtoja on runsaasti. 

Ensimmäinen viikko lähestyy siis puoliväliä ja tämä detox-ruokailu on ollut tähän mennessä kokemuksena positiivinen yllätys. Homma toimii, kun päivän ateriat on ennakkoon suunniteltu. Improvisoiden olisi varmasti hiukan haastavampaa pysyä ruodussa. Riittävään nesteytykseen minun pitää kiinnittää huomiota. Bataatti ja kikherneet odottelevat pataan pääsyä, joten pysykäähän kuulolla, seuraavaksi aletaan testailla uusia reseptejä!

Vihersmoothiessa on pinaattia, avokadoa, kurkkua, rucolaa, selleriä, inkivääriä,
nokkosjauhetta ja hiukan sitruunaa. Ei pahaa, mutta valehtelisin, jos väittäisin herkulliseksi.
Vaatii totuttelua (ja reseptiikan säätämistä). 

Detox alkaa | Kohti puhtaampaa ruokavaliota

Nyt se hetki on sitten koittanut. On aika tarttua härkää sarvista ja laittaa ravintoasiat kuntoon. Ilmoittauduin muutosinnostuksessani joulun alla detox-kurssille, joka alkoi viikonloppuna. Detox-termiä käytetään laihdutusbisneksessä väljästi kuvaamaan erilaisia elimistön puhdistamiseen liittyviä tuotteita ja dieettejä. Tunnustan suhtautuvani epäilevästi niihin moninaisiin ihmeaineisiin, joiden mainostetaan saavan aikaan uskomattomia muutoksia elimistössä. Kun vielä tutkimustuloksetkin eri ravintoaineiden vaikutuksista ovat joskus keskenään ristiriitaisia, olen päättänyt vetää ravintoasioissa juuri sitä linjaa, joka minun hyvinvoinnilleni tuntuu sopivan. 

Tämä nyt alkava viiden viikon detox-rypistys on siinä mielessä omaan ideologiaani sopiva, että kyse ei ole mehupaastosta tai ihmedieetistä vaan puhtaasta, yksinkertaisesta ruuasta, joka on ravintorikasta ja edistää kuona-aineiden poistumista elimistöstä. Tulen siis seuraavan kuukauden aikana kehittelemään erilaisia kasvispainotteisia aterioita, joista on toivottavasti iloa muillekin ruokavalioasioita pohtiville. Ensimmäisten kahden viikon ateriarunko on pääpiirteissään tällainen: 

1. Aamulla ensimmäiseksi: Lasillinen vettä, johon on sekoitettu puolikkaan sitruunan mehu
2. Aamiainen: Puuro tai munakas, tee
3. Välipala aamupäivällä: hedelmä tai kasviksia
4. Lounas: Salaatti / höyrytetyt kasvikset + kanaa, kalaa tai kasvissosekeitto
5. Välipala iltapäivällä: smoothie
6. Päivällinen: Salaatti / höyrytetyt kasvikset + kanaa, kalaa tai kasvissosekeitto
7. Iltapala: AB-luonnonjogurtti, marjoja 

+ 3 litraa nestettä päivässä (vettä ja yrttiteetä)

Kiellettyjen aineiden lista on pitkä, mutta onneksi sallituissa on vaihtelun varaa runsaasti. Kevyen kasvispainotteisen ruokailun ei tarvitse tarkoittaa sitä, että ruoka on tylsää. Pientä haastetta hommaan tuo se, että perhe ei elä kanssani tätä detoxia vaan samaan aikaan jatkuu normaali arkiruokapyöritys. Yritän siis löytää ilman kohtuutonta lisäaskartelua ruokapöytään tasapainoisia aterioita, joissa on jokaiselle jotakin. Ja tuo vedenjuonti! Minkähän konstin keksisin, että tulisin juoneeksi tarpeeksi päivän aikana? 

Näistä yritän pysyä erossa: 

• alkoholi ja kofeiini  
• hiilihapotetut juomat  
• sokeri ja keinotekoiset makeutusaineet
• maitotuotteet, paitsi luonnonjogurtti pienissä määrin
• einekset ja valmiskastikkeet, kuten ketsuppi, chilikastikkeet ym. 
• lisäaineet 
• punainen liha
• vehnä ja hiiva
• juominen ruoan kanssa

Tällaisilla eväillä detoxia on käynnistelty: 

Aamiaiseksi kahden munan munakas, lisukkeena wokattua fenkolia ja paprikaa sekä rucolaa.
Hyvin piti nälkää pitkälle aamupäivään. 

Välipalaksi mehukas appelsiini, joiden paras sesonki on juuri nyt. 

Lounaaksi uunilohta, höyrytettyä parsakaalia ja avokadokastiketta. Kastikkeessa
on avokadon lisäksi vain tomaattia ja ripaus suolaa ja mustapippuria. 

Uusi vuosi, vanhat kujeet?

Uusi vuosi toi talven tullessaan ja samalla internet tulvahti täyteen monenmoisia vinkkejä parempaan elämään, laihtumiseen, liikkumiseen, terveelliseen ruokaan jne jne. Kuntosalit ja jumppatunnit ovat täynnä innokkaita uuden elämän aloittajia. On tipatonta tammikuuta ja sokeriton tammikuu - haastetta. Uusi vuosi on uusi alku, onhan se kaunis, lohdullinenkin ajatus. Mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä, pitkien pyhien jäljiltä levänneenä ja virkistyneenä. 

Muuttuuko kuitenkaan mikään? Sinnitellään sokeritta kuukausi ja palataan sitten vanhoihin tapoihin? Riehutaan salilla lihakset kipeiksi ja palataan sohvan pohjalle? Päätetään muuttaa kaikki nyt ja heti, ja väsähdetään parissa viikossa? Kyllä, tällaista polkua olen useaan otteeseen kulkenut ja omalla kohdallani tiedän, että ei vaan toimi. Muutokset ottavat aikansa ja liian monta asiaa yhtä aikaa ei johda hyvään lopputulokseen. Minun tapani on varmasti hidas (ja täysin kärsimättömän luonteeni vastainen), mutta toivottavasti sitten palkintona on pysyvä muutos. 

Vanhojen kujeiden kanssa tuntuu töitä riittävän edelleenkin. Otin viime vuoden puolella kaksi muutosta työn alle, toinen niistä oli kahvi ja toinen ruutujen poistaminen makuuhuoneesta. Kahvittomuuden kanssa pärjään aika hyvin, tosin välillä sitä vaan tekee mieli ihan hirveästi. Seuraukset ovat olleet juuri niin palkitsevia kuin toivoinkin. Olo on tasoittunut, ja kofeiinitärinät taaksejäänyttä elämää. Kännykkä ja tabletti ovat aika hyvin pysyneet poissa yöpöydältä. Kerran tosin sorruin katsomaan Poirotia nukkumaan mennessäni. Nukahdin 10 minuutissa. Nukahtamistani tabletti ei tosin ole ennenkään häirinnyt, mutta unen laatuun se voi hyvinkin vaikuttaa. Lieneekö näistä kahdesta muutoksesta johtuvaa, että nukun tällä hetkellä paljon sikeämmin kuin ennen. Tavoite saavutettu - uniasiat varsin hyvällä mallilla! 

Seuraavaksi on sitten vuorossa muutoksia ravintorintamalla, joka on minulle näistä kolmesta perusasiasta (lepo - ravinto - liikunta) se kaikkein vaikein ja pahoja tapoja riittää karsittavaksi vaikka kuinka paljon. Elämäntaparemontointi on vähän kuin vanhan omakotitalon remppaaminen, ei siinä taida olla koskaan valmis ja joskus voi motivaatio olla vähän koetuksella. Välillä onkin hyvä ottaa ulkopuolista apua vastaan näiden muutosten kanssa painimiseen. Niinpä ilmoittauduin salillani tammikuussa järjestettävälle detox-kurssille (kuinka todella klassisen tammikuista!), josta odotan kunnon starttia ruokavalion remontoinnille. Kurssi alkaa ensi sunnuntaina, saas nähdä, millaisia ajatuksia se herättää. 

Oletko sinä päättänyt tehdä jotain toisin tänä vuonna? 

Millä keinoilla aiot päästä tavoitteeseesi? 

Säkenöivää Uutta Vuotta 2016! 

Hyvä, paha kahvi

Ihana kahvintuoksu leijailee sieraimiin. Sylkirauhaset heräävät, melkein jo pelkkä tuoksukin piristää. Höyryävän kuuma, tumma neste valuu suodattimesta kahvipannuun, kahvinkeitin pitää tuttua roplattavaa ääntään. Pian pääsee kahville, parhaassa tapauksessa vielä hyvässä seurassakin. Kupillisen tai kahden jälkeen, pienen ansaitun hengähdyshetken päätyttyä voi taas jatkaa virkistyneenä päivän haasteiden parissa. Onhan se nyt kumma, jos ei tuohon jää koukkuun! Siinä paukutellaan mielihyväpisteitä oikein lekan kanssa. Virkistävä kofeiini, sosiaaliset tilanteet, palkitseminen uurastuksen jälkeen. Ja riippuvuushan syntyy siitä, kun jokin tuottaa mielihyvää ja sitten sitä kivaa juttua toistetaan uudestaan ja uudestaan.

Kahvissa on hyvät ja huonot puolensa. Kun nettiä riittävästi plärää, voisi jopa sanoa, että niitä hyviä puolia on enemmän. Kofeiini virkistää ja saattaa parantaa lähimuistia. Joidenkin lähteiden mukaan taas kahvi voi jopa madaltaa riskiä sairastua dementiaan. Kahvin muut ainesosat puolestaan saattavat olla hyödyllisiä kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä ja suojata maksaa. Toisaalta kahvi nostaa verenpainetta tilapäisesti ja nesteenpoisto-ominaisuudet varmaankin ovat tuttuja ahkerille kahvinjuojille. Kofeiini lisää myös vatsahappojen eritystä, mikä voi aiheuttaa vatsaongelmia. Liian myöhään illalla nautittu kahvi häiritsee nukahtamista ja unen laatua. Ja sitten on vielä ne kofeiiniherkät ihmiset, kuten minä, joilla kofeiini voi aiheuttaa sydämentykytystä ja vapinaa. Erilaisia tutkimuksia kahvin hyödyistä ja haitoista löytyy runsain mitoin. 

Minulle on muodostunut tavaksi nautiskella pari kunnon mukillista hyvää, vahvaa kahvia aamupäivällä. Paino sanalla vahvaa. Aloin kiinnittää huomiota omaan olotilaani kahvin juonnin jälkeen, sillä tuntemukset olivat perin omituisia enkä parhaalla tahdollanikaan huomannut kahvin virkistävän millään tavalla. Kunnon satsi kahvia, ja kädet alkoivat täristä ja sydän hakata tavallista tiuhempaan. Aivot hiukan liian kierroksilla. Tukkoinen, levoton fiilis. Tajusin kaiken tämän johtuvan kahvista, mutta en vielä tajunnut lopettaa pahaa tapaani. Koska ihminen on joskus vähän hidas, eikä aina ymmärrä omaa parastaan, otin eräänä iltana kupin kahvia kuudelta illalla (järki sanoi, että ei kannata, mutta otin silti). Valvoin illalla sängyssä silmät selälläään pirteänä kuin peipponen vielä yhdeltä yöllä.

Lomalla maistui jääkahvi. Nerokas valinta helteellä, juuri silloinhan sitä
nesteenpoistoa elimistö eniten tarvitseekin? 

Sitten iskivät vatsaoireet, ja oli pakko tehdä asialle jotakin. Kahvi on aiemmnnkin aiheuttanut minulle vatsanväänteitä, joten vihdoin oli motivaatio riittävä pahan tavan lopettamiseen. Pari päivää podin oikein voimallista päänsärkyä. Sen verran joustin lopetuspäätöksestä, että otin vieroitusoireisiin pahimpana päivänä puolisen kuppia kahvia (kunnon addikti, pieni loiventava päiväkahvi!) ja niin oli fyysisellä tasolla kahvi selätetty muutamassa päivässä. Sitten iski tavan ja tottumuksen voima. Aamupäivä, alkaa kummasti tehdä mieli kahvia. Ostoskeskus, kahvilasta leijuva kahvintuoksu... Melkein jo kurvasin kahville, mutta piti tehdä oikein tietoinen päätös, että enpäs muuten menekään. Iltapäivä kotona perheen parissa, päiväkahviaika. Voi että, miten moneen tilanteeseen se kahvi kuuluukaan ja joka kerta sen tilanteen kohdatessani joudun muistuttamaan itselleni, että otetaanpa vaikka lasi vettä tai kupillinen piparminttuteetä.

Ja mitä onkaan tapahtunut? Ajatus kulkee kirkkaammin ilman kemiallisia häiriötekijöitä. Kädet eivät tärise, pumppu pysyy rauhallisena. En ole iltakahvi-ilmisiä ollut tähänkäään asti (onneksi), sillä kofeiinin puoliintuminen elimistössä voi kestää jopa 6 h eli iltapäivällä juotu kahvi voi tällaisella kofeiiniherkkiksellä haitata unen laatua. Vaikka muuten sinulla ei olisi mitään syytä vähentää kahvinjuontia, kannattaa muistaa, että uni on kuitenkin ykkönen ihmisen hyvinvoinnille. Eli kahvin lipittäminen kannattaisi kaikkien jättää vähemmälle klo 15 jälkeen. Kofeiini saa minut menemään ylikierroksilla, joten kahvittomuudella saattaisi olla vaikutusta myös stressitasoon. Minulle nimittäin on luonteenomaista ottaa melko lailla kierroksia milloin mistäkin asioista, joskus päänsisäisesti ja joskus äänekkäästi ilmaisten. (Pahoittelut tästä läheisille...)  Siihen ei enää kahvia tarvita tuomaan lisää virtaa, pikemminkin tarvitaan keinoja saada kierroksia alas.

Elämäntaparemonttini remppakohde nro 1: Kahvi pois. 

Tulipas pitkä stoori. Kofeiini ei selvästikään ole minulle hyväksi, joten opetellaan sitten elämään ilman kahvia. Aamuteestä sentään en luovu, kun en ole huomannut sen kofeiinipitoisuudestaan huolimatta vaikuttavan minuun mitenkään erityisesti. Vaikka fyysinen riippuvuus selättyi aika helpostikin, tutuista toimintamalleista luopuminen on paljon paljon vaikeampaa. Tämä on siis minulle oivallinen harjoituskappale tulevia, kenties vaikeammiksi osoittautuvia muutoksia ajatellen.

Mikä on sinun suhteesi kahviin? 

Montako kuppia menee päivässä vai meneekö lainkaan? 

Miten kahvi vaikuttaa sinuun? Tunnistatko samoja oireita? 
Ja hei, hyviä kofeiinittomia vaihtoehtoja saa vinkata! 

Uusi juttusarja Midlife fitness

Viime viikonlopun jälkimainingeissa kirjoitetussa Villa Mandala - postauksessa sivusin hieman alkavaa elämäntapamuutostani. Stressin kirittämästä oravanpyörästä olen tähtäämässä kohti tasapainoisempaa, terveempää tapaa elää. Monenlaisia pieniä kokeiluja on jo tässä viikon mittaan tullut tehtyä, esim. uusia raaka-aineita on ilmestynyt ruokakaappiin ja jooga tekee tuloaan viikko-ohjelmaani. Ennen kuin mennään konkreettisiin muutoksiin, on hyvä vähän raamittaa tulevaa. Mitä minä tarkoitan midlife fitnessillä? Millaiset perustukset rakennan muutokselleni? 

Hyvinvointi lähtee kolmesta perusasiasta. Jos joku näistä on retuperällä, se vaikuttaa vähän kaikkeen. Ruokavalio menee helposti pyrstölleen, jos ihminen ei saa riittävästi lepoa. Aika moni meistä varmaan tunnistaa sen houkutuksen makeaan tai hiilareihin silloin kun väsymys vyöryy päälle. Liikuntaan tai oikeastaan mihinkään tekemiseen ei riitä energiaa, jos elimistö ei saa oikeanlaista ravintoa ja riittävästi lepoa. Eikä se unikaan oikein pysy silmässä, kun elimistö on stressin raastama ja vatsassa painaa illan jääkaappireissujen monimuotoinen, rasva- ja sokeripitoinen saalis. Aika helposti on negatiivinen kierre päällä, jos jollain osa-alueella mättää. Minulla kyllä riittää sitä kierrettä purettavaksi, sellaisen stressi- ym. kuorman kanssa on vedetty toistakymmentä vuotta tukka putkella.

Keski-iän tai neljänkympin kriiseistä on kirjoitettu hyllymetrikaupalla, samoin viidenkympin villityksestä. Kriisin kauttako tässä sitten ollaan menossa kohti jossain etäisessä tulevaisuudessa siintäviä eläkepäiviä? Midlife crisis on niin klisee, että halusin vaihtaa näkökulmaa ihan täysin. Keski-ikäinen on jo nähnyt elämää sen verran, että viimeistään tässä vaiheessa on hyvä jättää taakse turha armottomuus itseään ja muita kohtaan. Toisaalta kriisiytymiselle on siinä mielessä tilausta, että keski-ikäisen kroppa ei enää ota vastaan komentoja ihan samalla herkkyydellä kuin parikymppisenä ja nyt on ns. viimeinen hetki alkaa tehdä asialle jotain. Fitness sanana johdattaa helposti ajatukset nälkäkuurilla sitkutteleviin, punttisalilla peilin edessä asuviin muoriin ja nätteihin fitnesskissoihin. Nyt ei ole kyse sellaisesta fitnessistä, vaan kokonaisvaltaisemmasta kehon ja mielen hyvinvoinnista ja hyväkuntoisuudesta. Midlife fitness on tasapainoista elämää.

Hyvinvointiremontissa on siis kyse ihan jostakin muusta kuin laihdutuskuurista. Kuntoon laitettavien asioiden lista on minulla paisunut aivan liian pitkäksi. Inspiraation iskiessä ihminen hamstraa helposti monta asiaa, joita lähdetään tarmokkaasti laittamaan uusiksi. Kuitenkin ihminen on tapojensa orja, ihan kirjaimellisesti. Vaikka kuinka puhkuisit intoa lopettaa sokerinsyönti, aloittaa säännöllinen kuntoilu viidesti viikossa ja nukkua 9 h yössä levollista rauhallista unta, jokainen noista muutoksista on itsessään jo iso prosessi ja vaatii monen pienen asian muuttumista. Onko siis mikään ihme, että ne hyvät uudenvuoden lupaukset lässähtävät jos nyt ei loppiaiseen mennessä niin viimeistään sen tipattoman tammikuun päättyessä. Eihän kuulosta tutulta? Tästä päästäänkin ensimmäiseen ohjenuoraani:

Koska säännöt on tehty rikottaviksi, minulla on meneillään yksi ravintoon ja yksi lepoon liittyvä muutos samanaikaisesti. Olen luopunut kahvista, koska se ei tee elimistölleni hyvää. Palataan kahviasioihin ihan omassa postauksessaan ensi viikolla. Toinen muutos on tabletin häätäminen makkarista. Olin kehittänyt pahan tavan katsoa telkkaria tabletilta sängyssä, ja se ei ainakaan paranna unen laatua. Toistaiseksi on mennyt ihan hyvin näissä kahdessa asiassa, vaikka kyllähän se vaatii tietoisia päätöksiä päivän mittaan. Tänäänkin oli aika lähellä, etten suunnannut Forumissa hakemaan jotain ihanaa cappuccinoa. En hakenut. Eli näillä aloitetaan ja lisää tulee vähitellen. Avaan niitä sitä mukaa, kun otan jonkun muutoksen työn alle ja saan siitä kokemuksia. Hyvä syy pysyä ruodussa, tee muutoksesta julkista...

Eli pahoittelen, olen vastarannan kiiski tämän hetken blogivirrassa ja kirjoitan hyvinvoinnista, vaikka normaalisti tähän aikaan vuodesta mielessä pyörivät toinen toistaan herkullisemmat leivonnaiset. Niidenkin aika tulee vielä. Kohtuus kaikessa.

Elämäntapapäätöksiä | Viikonloppu Villa Mandalassa

Vietin viime viikonlopun hyvin erilaisissa merkeissä kuin koskaan aikaisemmin. Sanotaan, että ihmisen pitäisi joka päivä kokea tai kokeilla jotain uutta. Kyse ei tarvitse olla valtavista ahaa-elämyksistä, sillä pienetkin uudet asiat haastavat aivoja eri radoille kuin ennen. Uusia elämyksiä ja runsaasti tietoa olikin tarjolla Optimal Performancen järjestämän Hormonitasapaino ja aineenvaihdunta - viikonloppuleirin aikana. Tilaisuus järjestettiin Loviisan maaseudun rauhassa hyvinvointi- ja retriittikeskus Villa Mandalassa. En ollut aikaisemmin tutustunut Kaisa Jaakkolan kirjoihin (esim. Hormonidieetti), mutta nyt kyllä syttyi kipinä ymmärtää paremmin oman kropan toimintaa. Ohjelmassa oli luentoja, joogaa, meditaatiota ja runsaasti herkullista kasvisruokaa, puhumattakaan monista hyvistä keskusteluista mahtavassa naisporukassa. Kerrassaan rentouttava, ajatuksia avaava viikonloppu! 

Oma hyvinvointi on ollut minulle viimeisen vuoden aikana sellainen hiljalleen nouseva teema. Olen lähtenyt ratkomaan asiaa tyylilleni ominaisesti aika suoraviivaisesti. Lisää vaan treeniä ja herkut pois niin kyllä se siitä. No sen tietää miten siinä käy. Liikaa treeniä äkkistään ja paikat alkavat hajoilla. Ei tässä nyt enää kaksikymppisiä olla, ja siitä kolmosella alkavasta iästäkin on jo hetki kulunut. Absoluuttinen herkkukieltäymys. Joopa joo. Kestäähän se sen kaksi päivää ja sitten on taas käsi jossain irtokarkkilaarissa entistä innokkaammin. Jos ei tuloksia tule niin kannattaako niitä samoja konsteja kokeilla sitten aina vaan uudestaan, vai olisiko aika tehdä jotain erilaista? 

Jonkin on siis muututtava, mutta muistaen sen, että ihminen ei pääse tavoistaan ihan hetkessä eroon JA muistaen sen, että maltti on valttia. Vaikka ne pienet askelet ovat ärsyttävän pieniä, onnistumisen todennäköisyys on suurempi, kun ei yritä harpata pidemmälle kuin aivojen ponnistusvoima antaa periksi. Niitä hyvinvointiin johtavia pieniä askeleita alan nyt tapailla. Kivinen polku on epäilemättä edessä, koska muutos ei tule ilman työntekoa ja kompasteluakin. Sitä stressioravanpyörää on veivattu nyt niin pitkään, että toisenlaiselle tavalle elää on suuri tilaus. Kivi ja Kakku seurailee siis jatkossa myös minun polkuani kohti parempaa vointia ja terveempää elämää. Tuletko mukaan matkalle? 

Kuvat ovat Villa Mandalasta, joka tarjosi hienot puitteet omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneille leiriläisille. Kun suljin yösijani, Rengintuvan, vanhat siniset ovet kotiin lähtiessäni, tuli vahvasti sellainen tunne, että näiden ovien sulkeutuessa avautui monta uutta ovea. Hieno tunne.